Kuplintaa, ja uuteen cossiin proppia.

Mua ei oo näkyny pitkään aikaan. Ja syynä on (kuten aina) laiskuus, mutta myös se, että mulla on ollu kiire kaiken kanssa. KAIKEN. On ollut kokeita, ja kaikki asiat vaan vie paljon aikaa. Mutta Kuplii oli, Kuplii meni, ja mulla ei oo siitä kuvia, sillä koko päivän kestänyt paha olo verotti aika paljon mun tajuntaani. Mutta kisaamassa oltiin silti. Kiitos Suomelleni, eli Santolle, kisaamassa oli hauskaa, vaikkei voitettukkaan. JA kiitos kaikille muille, eli Sasselle, Lawille, Merulle, Trixenalle (erityisesti leffaseurasta kiitos), sille kisaamassa meidän jälkeen olleelle Reikolle Callingista, Tetsulle (vaikkei oikeen näkemään ehdittykkään), Satsukille + naiselleen, sekä mooooooonelle muulle.

Niin tosiaan. Sisterin puvustahan ei ollut vielä yhtään kuvaa, vaikka se oli ollut valmis ainakin miljoona vuotta. Mutta siitä oli vaikea saada postaus aikaseen, sillä se oli niin yksinkertainen.

Iso kiitos kaikille, jotka teitte mun Kupliista jälleen kerran hienon kokemuksen ! 

Ja sitte vaan kylmästi seuraavaan cossiin. 

Tiedätte kai sen pelin, missä isotissiset naiset tappelee toisiaan vastaan. Jep, mäkin tiedän, ja ihastuin ehdottomasti tasan yhteen hahmoon enemmän kuin muihin. Valentine on ehdottomasti mun hahmoni. 

Skullgirls - Valentine.
Kuva nussittu Skullgirlsin wikiasta.

 Myönnän, että pisin ja kivuliain osuus oli piirtää ja mitata suunnitelmat. Siihen pelkästään meni muutama tunti, mutta onneks oli aikaa vaikka muille jakaa. Päätin vetää ihan överiksi, ja mitata kaiken millilleen, ja lopulta mittatuloksia oli ainakin sataa erilaista, jokainen kulma erikseen mitattuna.

 Kalkkeripaperista tuli uusi rakkauteni, joten ääriviivojen paloille piirtäminen helpottui sen kanssa ihan älyttömästi. Puoli tuntia, ja jokaisella palalla oli viivat, sekä ne oli mitattu sopivan kokoisiksi.

 Ja minä kun luulin, että se piirtäminen ja mittaaminen oli haastavaa. Ja paskat. Toi saha meinas syödä mun sormet, ja pelkäsin sitä ainakin ensimmäiset kokeilukertani.

Paljon myöhemmin, jokainen pala oli leikattu (hampaiden teossa sain onneksi apua) Tän jälkeen jäi tehtäväks kiinnittää palat toisiinsa. Parasta oli, että kiinnityksiin tarvittiin vaan porakone, sekä bambutappeja. Ei nauloja, ei ruuveja, vain tappeja ja liimaa. Sopivan rauhallista työtä mulla sahauksen sijaan. 

Kaikki palat oli toisissaan liimalla kiinni, ja enää piti leikata terästä ylimääräset kolme senttiä, ja tottakai maalata. Eihän tähän koko hommaan mennytkään muutakuin nelisen tuntia, eli nopea, suht helppo proppi kyseessä. 

Maalaus on vielä ihan pirun vaiheessa, muttei anneta sen häiritä. Ja kahvan nauhat uupuu, mutta lisää kuvia sitten ens postauksessa, jossa aletaan varmasti työstää jo itse asuakin....tai....ainakin luusahan selkään tulevaa kiinnitys hommelia. Anteeksi huonoa kuvalaatua, käsien tärinä on hieno asia.

Kiitos kaikille Kupliista, ja kiitos proppi avusta Jussin Ruusupuulle !

Kartsa kiittää, kumartaa, ja lähtee Valentinen peruukkijahtiin Ebayn taikamaahan !